Syntyi, ilmestyi, nousi
muuntui Taikuri - kasvoi Alkemisti

... jokin kosketti, tarkoitti
uutta eteen asetti, voimia kasvatti.

10.08.2018

Ja mitä siis tarkoittaa tuo
kasvaa toisesta toisen luo?

Matkaahan se tarkoittaa
matkan vaivaa ja kasvua sillä
uskollisuutta alemmilla ja ylemmillä.
 

Taikurin kädessä sauva muuttuu taikasauvaksi.
Se on Taikurin luova voima, jolla hän toteuttaa näkyvässä maailmassa korkeamman itsensä tahdon. Sillä hän voi aikaansaada todellisia ihmeitä,
ja niin hänestä kehittyy vähitellen valkoisen magian harjoittaja.

Malja on ulkoa sininen, eli naispuolis-negatiivinen, vastaanottava, mutta sisältää hengen, miespuolis-positiivisen, tulisen prinsiipin, jota kuvaa maljassa oleva punainen neste.

Maljan jalka päättyy kuusikulmaiseen kuvioon. Tämä syntyy kahdesta
sisäkkäisestä kolmiosta, jotka kuvaavat henkistä ja aineellista maailmaa.
Malja viittaa taikurin sielullisiin periaatteisiin; se merkitsee hänen vastaanottokykyään ja herkkyyttään kaikelle hyvälle, hengen jumalallisille korkeammille totuuksille.

Miekkakin on tupetta vielä käyttämättömänä pöydällä. Se kuvaa taikurin rohkeutta, jolla hän on valmis taistelemaan alamaailman varjoja vastaan, alitajuntaa vastaan tietoisuuden jumalallisen valon puolesta.

Kultakolikko, jonka ympyrän muoto kuvaa aina henkeä. Kolikkoon piirretty risti osoittaa, että tässä tapauksessa se edustaa erityisen mahtavaa ja erikoista henkeä, joka luo aineen ja materian. Suunnattomalla voiman keskityksellä hallitsee niitä ja yhdistää siten hengen ja aineen vastakohdat yhdeksi kokonaisuudeksi. Tätä on kolikko, raha. Sillä rahan käsitteen sisältö on puhtaasti henkinen.
 

Näin voi lyhyesti kuvata Taikurin ja Alkemistin ominaisuuksia. Kyseessä siis edelleen yksi ja sama persoona, tila, toinen vain kasvaneempi toista.

  #
 
 
05.08.2018
Valkoinen magia
-Niin, se valkoinen magia
huonosti kuvaava
ei mustasta kyllin erottuva
sillä, musta ... on oman edun tavoittelua
valkea ... on totuuden rakkautta.
Mustassa ei ole rakkautta
vain omien halujen toivetta, tavoitetta
jopa toiselle pahan aikomusta, kohdistusta.
Valkea etsii vain hyvän kautta totuutta
vaik' ois vastassa pahuutta
toisen aiheuttamaa elon raskautta.
Ajassa musta ois kuin vahvempi
aika kun enemmän on mustan vallassa
kun taas valkea ... ei ole ajallista
vaan, ajallisen kautta ylemmän totuutta.
Ja lopulta aina ... voittaa valkea
... ja jos ei tapahtuisikaan se jo ajassa
niin ajan takana tapahtuu tasausta.
Siksi on viisautta ajassa
etsiä vain valkeuden tekoja totuudessa
sillä, paha saa kuitenkin ain palkkansa
- ellei jo ajassa, niin sitten ajan takana
tulevan ulottumassa
Tässä viisaus on
ja tämä erottaa myös ajallisen 
ja ajattoman alkemistin, sen rajattoman.
Sillä ajallinen alkemisti
kulkee ajallisten perässä..
Ajaton alkemisti
ajattoman ulottuman, katoamattoman
siis, ikuisen.
Tuon ymmärrys on vaikea
vaan, ymmärtää hän
ken ymmärryksen ylemmän saa.
Hän jo sisäisessään siellä matkustaa.
  #